Uinti Phuketin vesiputouksessa ja buddhaluolassa vierailu

 Phuketin matkasuosituksissa on monenlaista retkeä erilaisiin uskonnollisiin paikkoihin sekä luontoelämyksiin. Kävimme kahtena peräkkäisenä päivänä retkillä. Ensimmäinen päivä johti meidät viidakkoon vaellukselle ja tutustumaan Luolabudhaan. Samalla kävimme saaren koillisosassa tutustumassa Gibbon Rehabilitation Projectiin eli gibbonien kuntoutuskeskukseen. Hyväntekeväisyysprojektissa kuntoutetaan gibboneita takaisin luontoon. Gibbonien kuntoutuskeskuksen vieressä sijaitsee kansallispuisto Khao Phra Taeo, viimeinen kaistale Phuketia aikoinaan peittänyttä viidakkoa. Gibbonien luota voi tehdä lyhyen kävelyn Bang Pae -vesiputoukselle.

Reitti viidakkoon lähti
parkkipaikalta tietä myöden.

Alkumatkasta olisi päässyt
kastautumaan lampeen.

Viidakon vihreys oli hurmaavaa!

 Vaelluksen piti johtaa meidät noin viiden kilometrin jälkeen vesiputoukselle, mutta reitti oli niin huonosti merkitty, että päädyimme lopulta lähtöpaikalle putouksen sijaan. Kulkeminen viidakossa oli aika lailla samanlaista kuin suomalaisessa metsässä kulkeminen, mutta lämpötila piti huolen, että hiki virtasi ja vesi maistui. Reitit eivät olleet kivettyjä, vaan menivät rinnettä ylös ja alas. Puunjuuret kamppailivat kulkijoita ja maasto oli mäkistä - välillä silkkaa kiipeämistä tai laskeutumista. Villieläimiä ei matkalla nähty apinoita lukuun ottamatta. 

Viidakkopolkua Phuketissa. 

Luonnonpuiston kahvilassa viihtyi
myös sarvinokkalintu.

Siellä täällä pöpelikössä oli pieniä kukkia. 
Annoimmekin ensimmäisen kävelylenkin jälkeen perille ja palasimme suosilla taksille. Taksikuskimme tunsi hyvin tien ja vei meidät luonnonpuiston parkkipaikalle, mistä pääsimme sitten kulkemaan melko hyvää polkua pitkin ylös vesiputouksella. Parkkipaikan vieressä oli viidakkokahvila ja lounas siellä maistui oikein hyvälle. Myös vesivessat ilahduttivat - kokiksesta puhumattakaan! Kahvila oli seinistään avoin - käytännössä pelkkä katos ja pöytiä sekä tuoleja ja pöytiä. Kauniit sarvinokkalinnut keikkuivat tukirakenteilla ja lentelivät kahvilassa jäähdyttelemässä varjossa.

Kaivattu vesiputous löytyi.

Vesiputouksen suvannossa oli
virkistävää pulahtaa uinnille. 
Kiipesimme vuorta pitkin ylöspäin ja polku kulki viidakkopuron vartta pitkin. Polun huipulla näkyi sitten se kaivattu vesiputous, jonka suvantokohdassa pääsi myös melko helposti kastautumaan. Noin vartti viileässä ja raikkaassa vuoristovedessä pulikoinnin jälkeen oli toki yhtä hikinen kuin ennen kastautumista, joten ilo ei ollut kovin pitkäikäinen, mutta kannatti kuitenkin kokeilla tätäkin puuhaa.

Apinoita kuntoutettiin vapautettavaksi
takaisin viidakkoon. 

Paluumatkalla poikkesimme katsomaan luonnonpuiston kuntoutuskeskusta. Siellä palautettiin luonnossa tarvittavia taitoja apinoille, joita sitten palautetaan viidakkoon vähitellen. Tätä työtä tukemaan on perustettu yhdistys, joka kerää toimintaan rahaa - lähinnä ruokintaan ja henkilöstön palkkoihin sekä tiedottamiseen.

Viidakon jälkeen kävimme vielä luolabuddhaa katsomassa Phang Ngall, hieman Phuketin saaren ulkopuolella. Wat Suwan Kuha on nimeltään tuo luola, jonka sisällä makaa uskomattoman hieno kultainen, makaava Buddha-patsas. Luola on valtavan kokoinen - pienestä portista ei myöskään arvaa, mitä on syvällä luolan uumenissa. Tämä paikka on uskonnollinen kohde thaimaalaisille eli hihattomalla paidalla ja lyhyillä shortseilla ei luolaan ole asiaa. 

Turistit suosivat tätäkin kohdetta.

Hehkuva, kultainen, makaava buddha oli todella iso!



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vung Tausta Phan Thietin paratiisirannalle

Reppureissu Aasiassa alkaa Bangkokissa (ja viidenkympin villitys jatkuu)

Ho Chi Minhistä lentäen Thaimaan Phuketiin