Kambozhalainen bensa-asema, hautajaiset ja hierontaa
Pienen temppelikierroksen jälkeen oli aika palata Siem Reabiin ja arkeen. Uskomaton temppelialue teki vaikutuksen, jota ei voi unohtaa. Arki ja talot Kambotzassa tuntuivat kierroksen jälkeen kovin tavanomaisilta ja värittömiltä. Sille ei oikein löydä sanoja. Olisiko kyseessä jonkinlainen upeuskrapula? Mopotaksimme puksutteli viiden kilometrin matkaa takaisin kaupunkiin päin ja polttoaine alkoi loppua. Pysähdyimme paikalliselle bensa-asemalle. Se ei ollut ihan ABC eikä Shellkään. Paikallinen myyjä oli lorotellut lasipulloihin polttoainetta ja siitä se sitten kaadettiin mopon tankkiin sekä maksettiin käteisellä. Bensa-aseman koko myyntivarasto. Bensan tankkaaja työssään. Kotikatu hotellille Pääsimme hotellille ja samassa alkoi vieressä olevalta päätieltä kaikua rumpujen pärinää. Palasimme takaisin. Armeijan joukkuetta marssi hautakulkueena kantaen kuolleen kuvaa sekä keltaisia surukukkia mukanaan. Väkijoukko seurasi hautajaiskulkuetta hartaina ja valkoisiin pukeutuneina. Vainajan suk